Konfliktitilanteet kuuluvat liike-elämään
Yritysten ja yrittäjien välille syntyy tuon tuostakin erimielisyyksiä, jotka voivat kulminoitua riidaksi saakka. Yritykset ja yrittäjät voivat lisäksi joutua osapuoliksi erilaisiin hallinnollisiin prosesseihin sekä rikosprosesseihin.
Konfliktitilanteet kuuluvat liike-elämään. Usein niihin liittyy jonkinlainen yllätyksellisyys ja juuri sen takia yrityksillä tulisi olla strategia erilaisen konfliktitilanteiden varalle. Asiakaslehdessämme 1/2019 kirjoitimme mm. litigaatiostrategiasta konfliktitilanteen työkalupakkina. Strategiasta tulisi selvitä, miten yrityksessä toimitaan, kun se haastetaan vastaamaan riitaan käräjäoikeuteen tai välimiesoikeuteen, tai kun sen johtaja kutsutaan kuultavaksi poliisitalolle talousrikosjutussa, tai kun vaikkapa kilpailu- ja kuluttajavirasto tai verottaja saapuu yhtiön tiloihin yllätystarkastukselle.
Konfliktitilanteessa yhtiön johdon ja henkilöstön sekä ulkopuolisten neuvonantajien tulisi tietää roolinsa ja tehtävänsä. Näin varmistetaan asian tarkoituksenmukainen hoito ja se, että konfliktitilanne häiritsee mahdollisimman vähän yhtiön liiketoimintaa.
Myös sovittelu erimielisyyksien ratkaisukeinona on yleistymässä. Alan ammattilaisten näkemyksen mukaan jatkossa riitoja sovitaan erilaisissa sovittelumenettelyissä huomattavasti enemmän kuin nykyisin.
Vanha sanonta laihasta sovusta ja lihavasta riidasta ei oikeastaan enää pidä kaikilta osin paikkaansa. Hyvässä sovitteluprosessissa voidaan saavuttaa lopputulos, johon molemmat osapuolet ovat yhtä tyytyväisiä. Tämä on lähes mahdotonta tuomioistuin- tai välimiesprosessissa, jossa tyypillisesti toinen osapuoli häviää koko juttunsa tai ainakin pääosan siitä. Lisäksi hyvä sovitteluprosessi on jo sinänsä ilmaa ja ajatuksia puhdistava kokemus, jonka jälkeen osapuolten on helpompi jatkaa vaikkapa menestyksekästä liikesuhdetta kuin riitaisan käräjöinnin jälkeen. Päämäärä on tärkeä, mutta niin on matkakin.
Niina Rosenlund
Asianajaja, osakas
Riidanratkaisuryhmän vetäjä