IoT ja neljäs teollinen vallankumous
Euroopan patenttivirasto (EPO) julkaisi hiljattain havaintonsa neljänteen teolliseen vallankumoukseen (4IR) liittyen patenttiaktiivisuuden näkökulmasta. EPO:n raportista paistaa erityisesti Esineiden Internetin (Internet of Things / IoT) mittavuus nyt ja lähitulevaisuudessa.
IoT liittyy nimensä mukaisesti perusteknologioihin ja sovellettuihin ratkaisuihin minkä tahansa esineiden liittämiseksi langattomasti verkkoon, mikä mahdollistaa korkean automaation sekä laajan tiedonkeruun datana. Verkkoon liitettävät esineet voivat olla käytännössä missä tahansa olevia laitteita tai sensoreita. Softan mahdollistaman etäohjauksen sekä autonomisuuden ansiosta kyseisiä laitteita kutsutaankin monesti älylaitteiksi ja -sensoreiksi.
Yritysten palvelullistaessa ja digitalisoidessa toimintaansa yhä enemmän, kysyntä IoT-ratkaisuja kohtaan kasvaa koko ajan. EPO:n raportin mukaan IoT:n räjähdysmäistä kasvua laajaksi ekosysteemiksi kuvaa hyvin kaksi arviota: verkkoon liitettyjen laitteiden määrän arvioidaan olevan noin 26-30 miljardia vuoteen 2025 mennessä, ja datamarkkinoiden suuruuden arvioidaan olevan pelkästään EU:n alueella jo vuonna 2020 yli 1 MrdEUR.
EPO:n raportissaan esittämät havainnot eurooppapatenttien aktiivisuuden perusteella tukevat myös arvioita siitä, että neljäs teollinen vallankumous on tosiaan käsillä:
- Vuonna 2016 4IR:ään liittyviä patentteja haettiin yli 5000 kappaletta, joista oleellinen osa liittyi laitteiden yhdistämiseen, mutta joissa oleellisin kasvu oli tekoälyä, 3D järjestelyjä sekä käyttöliittymiä koskevissa keksinnöissä. Lukujen perusteella kasvu näyttää olevan kiihtymässä.
- Suurin osa keksinnöistä on edelleen peräisin Euroopasta, USA:sta ja Japanista, mutta Etelä-Korea ja Kiina ovat ottaneet kärkimaita kiinni kiihtyvällä tahdilla.
- Euroopan maista saksalaiset yritykset hakevat edelleen eniten EP-patentteja 8% osuudellaan ja Ranska tulee toisena 6% osuudellaan. Saksalaisten yritysten fokus on erityisesti ajoneuvoteollisuuden sovelluksissa, kun taas ranskalaiset keksinnöt ovat tekoälyn, salatun viestinnän, käyttöliittymien ja 3D-järjestelmien saralla. Suomen panos on myös huomion arvioinen 2% osuudellaan kaikista EPO:ssa haetuista 4IR-aiheisista patenteista.
- Aktiivisimmat yhtiöt ovat suuria ICT-yhtiöitä. Lukuisia hakemuksia failataan kuitenkin myös pienempien yhtiöiden toimesta, joiden hakemukset liittyvät sovellettuihin ratkaisuihin.
IoT-konsepteja ja sovelluksia yhdistävä tekijä on ohjelmiston suuri rooli eri toimintojen yhdistämiseksi ja ohjaamiseksi. Mielestäni on luonnollista, että yhä enemmän ihmisten toimintoja suorittavat järjestelmät myös kehittyvät ”älykkyydeltään”, mikä vuorostaan ajaa eteenpäin tekoälyn kehitystä ja IoT-järjestelmien monipuolisuutta. Odotettavissa on täten, että vauhti tulee ainoastaan kiihtymään
EPO:n raportti on luettavissa kokonaisuudessaan EPO:n sivuilta tämän linkin kautta.
