Fake news – Ovatko uutiset totta?
Valeuutiset ovat olleet viime vuosina jatkuvasti esillä mediassa, ja ongelma näyttää kasvavan entisestään. Termi ”Fake news” onkin perustellusti valittu Collinsin sanakirjan vuoden sanaksi 2017. Valheellisiksi tai puolueellisiksi todetut ”uutiset” ovat levinneet nopeasti esimerkiksi Ranskan ja USA:n presidentinvaalien yhteydessä sekä Saksan liittopäivävaalien alla. Valeuutisten on osaltaan epäilty johtaneen jopa Donald Trumpin voittoon USA:n presidentinvaaleissa 2016.
Mistä Fake News -ilmiössä on kyse?
Fake News ei ole uusi ilmiö, mutta viime vuosina se on noussut esille erityisesti median murroksen myötä. Joukkoviestinnän ja median perinteinen tehtävä on ollut tiedon ja uutisten välittäminen yleisölle, mutta tähän on kytkeytynyt aina myös kaupallinen ja viihteellinen puoli. Perinteisten joukkoviestinnän muotojen ohelle on syntynyt uusia ‑ usein mainosrahoitteisia ‑ viestintäkanavia, jotka ovat saatavilla nopeasti, helposti ja ilmaiseksi.
Verkossa tarjottu sisältö, mukaan lukien uutiset, ohjautuvat käyttäjille muun muassa profiloinnin ja kohdennetun mainonnan myötä. Esimerkiksi Facebookin ja Googlen algoritmien on todettu muokkaavan käyttäjälle ohjattua sisältöä käyttäjän omien tykkäysten ja valintojen perusteella. Sosiaalisen median palveluissa kehittyvät kuplat voivat hämärtää käyttäjän käsitystä uutisoinnin valheellisuudesta tai puolueellisuudesta. Tämä voi johtaa käyttäjiä luottamaan vain omien mieltymystensä mukaisiin totuuksiin ja hakemaan tietoa yhä uudelleen samoista lähteistä, joista saatu tieto vastaa omia ajatuksia.
Kuka vastaa valeuutisten suodattamisesta?
Uusien viestintäkanavien ja sosiaalisen median avulla kuka tahansa voi helposti levittää valheellisia tai virheellisiä tietoja aiheesta kuin aiheesta. Valeuutisten vastaanottamisen välttäminenkään ei ole aina mahdollista. Lähtökohtaisesti sanan- ja julkaisemisen vapautta puolustetaan Suomessa vahvasti, mutta sananvapaus ei ole ehdoton oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa henkilön kunnian ja yksityisyyden suojaamiseksi.
Perinteisen joukkoviestinnän maailmassa toimittajat ovat vastanneet väärän tiedon suodattamisesta, mutta nyt uutisia lukevien ihmisten harteilla on itse erottaa valeuutiset ja vääristellyt tiedot puolueettomasta uutisoinnista. Valeuutisten tunnistaminen voi olla kuitenkin erittäin haastavaa. Uutisen leimaaminen valeuutiseksi voi johtua oman näkökulman tai mielipiteen erilaisuudesta suhteessa uutisointiin.
Valeuutisten yleistyessä tiedotusvälineiden haastavana tehtävänä on tarjota laadukasta journalismia, joka tavoittaa yleisön. Uutisia lukevien ja niistä kiinnostuneiden ihmisten joukko maksaa laadukkaista uutisista myös jatkossa, mutta muu yleisö, joka ei ole valmis maksamaan uutisoinnista, joutuu suodattamaan netin tietovirroista relevanttia ja puolueetonta uutisointia.
Myös Facebookin ja Googlen kaltaisten mediajättien toimenpiteet valeuutisten kitkemiseksi voivat olla osaratkaisu vallitsevaan ongelmaan. Facebook on ryhtynyt toimenpiteisiin valeuutisten kitkemiseksi sen jälkeen, kun julkisuudessa oli esitetty epäilyjä, että sosiaalisen median kautta levitetyt valeuutiset vaikuttivat USA:n presidentinvaalien tulokseen. Myös Google on ilmoittanut aikeista tehdä muutoksia yhtiön hakualgoritmiin valeuutisten siivoamiseksi.
Kirjoittajat Elli Laine ja Silva Peltola jatkavat Fake news -aiheen käsittelyä myös tulevissa blogikirjoituksissaan.
