ESPD-lomake – rasite vai helpotus?
Vuoden 2017 alussa voimaan astunut hankintalaki toi mukanaan yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan eli ESPD-lomakkeen. Kyseessä on yhteiseurooppalainen asiakirja, jolla tarjoaja pystyy osoittamaan kelpoisuutensa laittamalla rastit oikeisiin ruutuihin ilman, että tarjoaja joutuu pelaamaan eri viranomaisilta tilattavien asiakirjojen kanssa. Helppoa, eikö totta?
Uusi hankintalaki edellyttää, että EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintayksiköiden on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokasta tai tarjoajaa eivät koske pakolliset tai harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet ja toisaalta, että ehdokas tai tarjoaja täyttää asetetut soveltuvuusvaatimukset. Soveltuvuusvaatimukset liittyvät oikeuteen harjoittaa ammattitoimintaa ja riittäviin taloudellisiin ja rahoitusta koskeviin voimavaroihin sekä teknisiin ja ammatillisiin valmiuksiin toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus.
Hankintalain esitöissä todetaan, että ESPD-asiakirjaa koskevien säännösten tarkoituksena on vähentää tarjouskilpailuun osallistumisesta etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille ja yhteisöille syntyvää hallinnollista taakkaa, joka syntyy lukuisten vaadittavien selvitysten, todistusten ja muiden asiakirjojen toimittamisesta hankintamenettelyn yhteydessä. Tämä on kannatettava tavoite.
Edellä mainitun tavoitteen vesittää kuitenkin mielestäni se, että yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja on laadittava sähköisesti käyttäen yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan vakiolomakkeen vahvistamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/7 vahvistettua vakiolomaketta. Hankintayksiköt voivat hyödyntää myös Euroopan komission luomaa ja lain voimaantullessa valmiina olevaa internet-verkkopalvelua, jota käyttämällä tarjouskilpailuun osallistuvat toimittajat voivat täyttää yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan.
Kokemukseni mukaan hämmennystä tarjoajien keskuudessa herättävät ainakin ESPD-asiakirjan kohdat liittyen hyväksyttyjen talouden toimijoiden viralliseen luetteloon tai vastaavaan sertifikaattiin, sellaisiin alihankkijoita koskeviin tietoihin, joiden voimavaroja talouden toimija ei hyödynnä, puhtaasti kansallisiin poissulkemisperusteisiin sekä kysymykseen siitä, saavatko viranomaiset ESPD-lomakkeessa mainitut tiedot ilmaiseksi jonkin EU:n jäsenvaltion tietokannasta.
Vaikka ESPD-lomakkeen tarkoitus on hyvä, ei liene kohtuullista, että tarjoajien aika menee suurelta osin teknisten ja hankinnan kannalta täysin toisarvoisten seikkojen pohtimiseen sen sijaan, että tarjoajat voisivat keskittyä sisällöllisesti mahdollisimman hyvän tarjouksen tekemiseen. Tarjouksen tekeminen on aina suuri ponnistus, jota ei ainakaan helpota se, että ESPD-lomake on vaikeaselkoinen ja kysymyksiä herättävä. Lomakkeen asianmukainen täyttäminen edellyttää perehtymistä julkisten hankintojen lainsäädäntöön. Kaikki ESPD-lomakkeen täyttäjät eivät ole hankintajuristeja!